Tatuoinnin hoito

Tämä artikkeli pyrkii selvittämään, millaiset toimenpiteet tatuoinnin hoidossa ovat suositeltavia ja minkä vuoksi, mitä ei tulisi tehdä ja mikä on normaalia tatuoinnin parantuessa.

FTAA:n tarjoamat ohjeet tatuointien hoitoon ovat yleispäteviä. Tatuoinnin hoidossa tulee ensisijaisesti noudattaa oman tatuoijan antamia ohjeita, sillä tatuoinnin parantumiseen vaikuttavat mm. sen koko ja täyteläisyys, sijainti keholla, tatuoijan käyttämät työskentelymetodit sekä tatuoinnin hoidossa käytettävät jälkihoitotuotteet.

Käsittele parantuvaa tatuointia aina puhtain käsin.

Tatuoinnin suojaaminen

Välittömästi tatuoimisen jälkeen on tapana puhdistaa iholta kaikki ylimääräinen tatuointiväri ja tatuoimisen aikana käytetyt voiteet pois sekä suojata tatuointi. Suojana voi toimia haavan hoitoon tarkoitettu haavakalvo tai jokin muu tarkoitukseen sopiva side. Siteen tai kalvon tarkoitus on suojata tuoretta tatuointia eli haavaa epäpuhtauksilta, kunnes ihohuokoset ovat sulkeutuneet ja haava kestää paremmin sekä oman ihon pinnalla olevia että ulkopuolisia taudinaiheuttajia. 

Side suojaa myös esim. vaatteita tatuoinnista vuotavalta kudosnesteeltä ja vereltä. Kaikkein runsain kudosnesteen vuotaminen tyrehtyy ensimmäisten tuntien aikana tatuoinnin teettämisestä, mutta on normaalia, että tatuointihaava voi erittää kudosnestettä vielä parin ensimmäisen vuorokauden aikana. 

Yleisesti ottaen tatuoinnin ensisuojaamiseen riittää muutama tunti. Kaikki perinteisesti tatuoinnissa käytettävät suojausmenetelmät eivät välttämättä päästä ilmaa lävitseen, jolloin niiden pidempiaikainen käyttö ei ole suositeltavaa. Tavanomainen side tulisi poistaa tatuoinnin päältä 1-4 tunnin kuluttua, haavakalvoa voi pitää tatuoinnin suojana 1-5 päivää.

Haavakalvo

Haavakalvo on ilmaa läpäisevä suoja, jonka vuoksi sitä voi käyttää tavallista pidempiä aikoja, yleisesti ottaen n. 1-5 vuorokautta, jolloin tatuointi alkaa parantua sen alla. Vaikka haavakalvo päästää ilmaa lävitseen, se suojaa tuoretta tatuointia epäpuhtauksilta ja sen kanssa voi käydä suihkussa.

Haavakalvo ei jousta yhtä paljoa kuin iho, jonka vuoksi se voi aiheuttaa ihoärsytystä mikäli se kiristää tai rypistyy asentoa vaihtaessa. Tästä syystä haavakalvoa ei ole järkevää käyttää esim. taipeissa ja muissa hyvin liikkuvissa paikoissa. Asentoja, joissa kalvo kiristää tai puristaa, kannattaa välttää sen käytön aikana. Haavakalvo tulee poistaa, jos se alkaa ärsyttää tai tuntuu muuten epämukavalta, tai mikäli sen reuna-alueilla esiintyy näkyvää ihoärsytystä.

Tatuoinnista voi erittyä haavakalvon alle värikylläistä kudosnestettä. Kudosneste ei haittaa tatuoinnin parantumista, mutta mikäli kalvon alle kerääntyy ensimmäisten tuntien aikana reilusti kudosnestettä - niin paljon, että se peittää tatuoinnin näkyvistä - tulee kalvo poistaa, sillä tällöin nestekerros estää kalvon hengittämisen ja tarjoaa mahdollisen kasvualustan bakteereille.

Kalvo poistetaan tatuoinnin päältä vetämällä sitä rauhalliseen tahtiin ihoa vasten.

Suojan poiston jälkeen

Tatuointia ei suositella enää peitettäväksi myöhemmissä paranemisvaiheissa, sillä tatuointihaavan tulisi saada ilmaa. Kuitenkin, mikäli parantuva tatuointi on vaarassa altistua lialle, pölylle, eritteille tai muilla tavoin taudinaiheuttajille, on tatuointi suojattava kontaktin ajaksi. Tämän jälkeen tatuointi on hyvä pestä, kuivata ja rasvata uudelleen. Mikäli tatuointia joudutaan erikoistilanteissa suojaamaan, se rasvataan puhtain käsin, peitetään puhtaalla suojalla kuten haavasidoksella ja kiinnitetään reunoilta niin, ettei suoja pääse valumaan tatuoinnin päältä pois.

Mikäli tuoretta tatuointia suojataan esimerkiksi paidan hihalla, kangassiteellä tai vastaavalla, kannattaa tatuoinnin ja siteen väliin laittaa rasvakerros, joka suojaa tatuointihaavaa jäämästä kiinni kankaaseen. Mikäli näin kuitenkin käy, tulee kangas irrottaa haavasta varovasti huuhdellen sitä haalean veden alla. Tämän jälkeen tatuointi tulisi pestä huolellisesti vedellä, jotta kangaskuituja ei jää haavan pohjalle aiheuttamaan haavan ärtymistä tai tulehtumista.

Tatuoinnin peseminen

Ensimmäisen suojan poistamisen jälkeen tatuointihaavasta pestään siitä erittynyt kudosneste pois juotavaksi kelpaavalla, kehonlämpöisellä vedellä, ei esim. järvi- tai merivedellä. Tatuointi pestään hieroen sitä varovasti kämmenellä. Pesusientä tai muuta apuvälinettä ei tule käyttää, jotta tatuoinnin pintaan kehittynyt rupi ei vaurioidu.

Jos juotavaksi kelpaavaa hanavettä ei jostain syystä ole saatavilla, tatuointihaavan voi huuhdella pullotetulla vedellä tai keittosuolaliuoksella. Keittosuolalios on myös kotioloissa suositeltavin vaihtoehto erilaisten ihoruhjeiden pesemiseen. Vesi/keittosuolaliuos huuhtelee haavasta ja sitä ympäröivästä ihosta näkyvää likaa ja bakteereja. Tatuointihaavan puhdistukseen ei tarvitse käyttää voimakkaasti desinfioivia aineita tai saippuaa, ellei se ole infektiotunut.

Pesemisen jälkeen tatuointihaavan voi joko antaa ilmakuivua tai sen voi taputella kevyesti kuivaksi puhtaalla pyyhkeellä tai puhtaalla talouspaperilla.

Tatuointi tulisi pestä päivittäin (paitsi silloin, kun se on suojattu haavakalvolla).

Desinfiointiaineita ei tulisi käyttää tatuoinnin säännöllisessä puhdistuksessa, sillä ne kuivattavat ihoa ja tappavat myös parantumista edistäviä bakteereja.

Tatuoinnin rasvaaminen

Tatuoinnin rasvaaminen edesauttaa haavan paranemista, estää liiallisen ruven muodostumista pitäen ihosolukon pehmeänä ja luo näin mahdollisimman tasaisen ja siistin paranemistuloksen. Rasvaamisen laiminlyönti voi vaikeuttaa haavan paranemista, kovettuneen ruven mukana tatuoinnista voi lähteä väriä sekä alue voi arpeutua epätasaisesti.

Tatuointia rasvataan haavahoitoon soveltuvalla voiteella. Se voi olla antiseptinen ja neutraali, hajusteeton perusvoide. Rasvavaihtoehtoja on lukemattomia, aina apteekkituotteista erilaisiin alan yritysten tatuointirasvoihin. Erilaiset ihotyypit voivat vaatia erilaisia hoitotuotteita.

Kortisonivoiteita ei tule käyttää vasta parantuvan tatuoinnin hoitoon. Rasvojen erilaisille vaikuttaville aineille voi allergisoitua ajan myötä, esimerkiksi dekspantenolille, jota käytetään muun muassa Bepanthenissa.

Voidetta hierotaan tatuoinnin päälle ohut kerros niin, että se imeytyy kunnolla. Rasvaa ei sovi laittaa liikaa, sillä liian paksu kerros tukkii ihohuokoset ja voi aiheuttaa näppylöitä. Haavan liiallinen kosteus voi myös aiheuttaa kosteusvaurion, jolloin haavan parantuminen hidastuu. Haavan liiallinen kosteus luo myös otollisen alustan haitallisille bakteereille.

Tatuointia suositellaan rasvattavaksi kevyesti 2-3 kertaa päivässä, mutta todellinen rasvauskertojen määrä riippuu käytettävästä voiteesta, tatuoinnin koosta ja ihotyypistä. Tatuointi tulisi pitää kevyesti rasvattuna koko paranemisprosessin ajan ja rasvausta tulisi jatkaa, kunnes tatuointi on kokonaan parantunut.

Paranemisaika riippuu tatuoinnin koosta, sijainnista keholla, kehon vastustuskyvystä ja monista muista yksilöllisistä sekä ulkoisista tekijöistä. Tatuoinnin rasvaus tulee aina tehdä puhtain, pestyin käsin, jottei käsistä siirry haitallisia bakteereja tuoreeseen haavaan.

Tatuoija voi ohjeistaa asiakasta hoitamaan tatuointia tietyllä tavalla mm. sen mukaan, kuinka se on suojattu, millainen tatuointi on tehty ja missä kohtaa kehoa se sijaitsee. Hoito-ohjeet voivat poiketa tatuoinnista riippuen, sillä esimerkiksi siro fine line -tatuointi on erilainen, kuin massiivinen täysvärikuva.

Mitä tulisi välttää tatuoinnin parantuessa

Tatuointihaavaa ei tulisi altistaa lialle, hankaukselle tai liialliselle kuumuudelle. Hoitoprosessin aikana ei myöskään tulisi saunoa tai uida, ottaa aurinkoa tai käydä solariumissa. Myös tatuointiin kohdistuvaa eläinkontaktia tulee välttää.

Tatuoinnin pintaan muodostuu ensi päivinä rupi, jonka tulisi antaa lähteä irti mahdollisimman itsestään, jotta ruven alla oleva iho ehtii korjaantua. Joillekin muodostuu tatuointiin vain hyvin kevyt, lähes paperimainen rupi, kun taas joillekin muodostuu paksumpi, haavarupea muistuttava rupi. Tämä on yksilöllistä ja riippuu mm. omasta ihotyypistä, tatuoinnin koosta ja tatuoinnin teknisestä toteutuksesta.

Hankaus

Tuoreen tatuointihaavan altistuminen hankaukselle tai vastaavalle ulkopuoliselle rasitukselle voi vaurioittaa tatuoinnin päälle kehittynyttä rupea sekä aiheuttaa haavan ärtymisen, joka usein hidastaa ja vaikeuttaa haavan paranemista. Paranemisvaiheessa tulisi välttää sellaisia vaatteita ja aktiviteetteja, jotka saattavat hangata tuoretta tatuointia.

Saunominen, auringonotto, solarium

Saunominen, auringonotto ja solarium nostavat haavan lämpötilaa ja lisäävät hien eritystä, joka kasvattaa haitallisille bakteereille suotuisia olosuhteita. Lisäksi uv-säteily on erityisen haitallista tuoreissa arvissa, joissa ihon pinta ei ole ehtinyt korjaantua kunnolla. Näin ollen tatuointi tulisi suojata erityisen hyvin auringolta ensimmäisen vuoden ajan sen teettämisestä. Mitä paremmin tatuointia suojaa uv-säteilyltä myös sen jälkeen, sitä kirkkaampana sen värit säilyvät vuosien myötä.

Uiminen

Tatuointihaavan liiallinen kosteus luo otollisen alustan haitallisille bakteereille, jolloin haavan parantuminen hidastuu. Lisäksi etenkin luonnonvesien bakteerikannat aiheuttavat ison tulehdusriskin avoimessa tatuointihaavassa. Myöskään uimahallissa, kylpylöissä tai vastaavissa altaissa uintia tai kylpemistä ei suositella, sillä vedenkäsittelyaineet kuten kloori eivät ole hyväksi tatuointihaavalle. Erityisen tärkeää on välttää tatuoinnin liottamista kuumissa tai lämpöisissä, seisovissa vesissä (kuten paljussa), joissa voi elää esimerkiksi legionella-bakteeria.

Eläinkontakti

Tatuointihaavaan kohdistuvaa eläinkontaktia tulee välttää, jotta siihen ei pääse ylimääräisiä bakteereja. Eläinten ei tule antaa nuolla tatuointia tai muutoin koskea siihen. Etenkin eläinten eritteiden käsittelyä täytyy välttää tatuointihaavan läheisyydessä.

Mitä tulee tarkkailla tatuoinnin parantuessa

Tuoreessa tatuointihaavassa normaaleja oireita ensipäivien aikana ovat lievä kipu, ihon punoitus, tatuoidun alueen arkuus, nesteen kerääntyminen eli turvotus tai mustelmat tatuoidulla alueella sekä kudosnestevuoto. Myös lievä ruumiinlämmön nousu on normaalia suuren tatuoinnin teettämisen jälkeen.

Epänormaaleja oireita ovat muun muassa märkäerityksen lisääntyminen, haavaympäristön punoituksen leviäminen, lisääntynyt kipu ja haju tatuointihaavassa. Mikäli epäilet, että tatuointi on tulehtunut, on tärkeää ottaa yhteyttä tatuoijaan ja/tai päivystykseen.

Vakavan infektion eli tulehduksen oireita ovat kova kuumotus ja kova kipu. Tällöin voi ilmetä myös infektion yleisoireita, kuten kovaa kuumetta ja verenmyrkytyksen oireita. Verenmyrkytys eli sepsis on hengenvaarallinen yleisinfektio ja sen oireita ovat horkkamainen kuume ja yleinen huonokuntoisuus - ihminen on selvästi silminnähden vakavasti sairas. Tällöin on välittömästi hakeuduttava lääkäriin, sillä hoitamattomana sepsis tappaa varsin nopeasti.

Kun tatuointi on parantunut

Jo parantuneessa tatuoinnissa voi ilmetä esimerkiksi uv-säteilyn tai hankauksen seurauksena turpoamista tai lämmön tunnetta, joka on kuitenkin ohi menevää. Mikäli tatuointi on jatkuvasti koholla, on kyseessä mahdollisesti arven liikakasvu, joka voi johtua siitä, että tatuointi on joutunut hankaukseen paranemisaikana, tatuointi on tehty liian syvään ihokerrokseen tai ihossa on taipumusta arven liikakasvuun.

Mikäli jokin tatuoinnissa mietityttää, on aina hyvä kääntyä tatuoijan puoleen ja kysyä asiaa, vaikka tatuoinnin teettämisestä olisi kulunut jo pidemmän aikaa.